Olemme oppineet uskomaan, että merkityksellinen kasvu vaatii kärsimystä ja kovaa puurtamista. Sisäisen muutoksen kohdalla tämä on kuitenkin harhaluulo: nautinto on reitti turvaan, joka mahdollistaa todellisen kasvun.

Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttaa olevan syvään juurtunut uskomus: jos jokin tuntuu liian helpolta tai hauskalta, se ei voi olla kovin tehokasta tai arvokasta. Todellinen kehitys syntyy puurtamisen, ponnistelun ja kärsimyksen kautta.

Tämä perusasetus näkyy myös henkisessä työssä. Meditoimme väkisin vaikka se lähinnä puuduttaa. Harjoittelemme tekniikoita, jotka tuntuvat raskailta. Uskomme, että mitä vaikeammalta tuntuu, sitä tehokkaampaa sen täytyy olla.

Mutta entä jos olemme väärässä? Entä jos nautinto ei olekaan merkki pinnallisuudesta vaan suorin tie syvimpään muutokseen?

Miksi pakko johtaa umpikujaan

Mikä tahansa pakko alkaa ajan myötä tuottaa stressiä ja ahdistusta. Stressi ei liity vain ulkoisiin paineisiin - me itse luomme stressiä itsellemme asetetuilla vaatimuksilla ja odotuksilla. Esimerkiksi pakottaudumme tekemään jotain "tehokasta" vaikka se lähinnä ahdistaisi. Teemme harjoitusta velvollisuudesta, hampaita purren. 

Näin henkisestä matkasta tulee puurtamista. Asia, joka aiheuttaa vain lisää puristusta ja ahdistusta. Ironisesti juuri niitä, joista oli tarkoitus päästä eroon.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että tekee vain mieli luovuttaa ja heittää hanskat tiskiin: "En jaksa kehittää itseäni yhtään enempää.

Eikä mikään ihme! Kuka sitä nyt jaksaisi tervaa päivästä toiseen juoda?

Eikä tämä tie toimisi vaikka sitä jatkaisikin: kun olemme stressaantuneessa tilassa ja sympaattinen hermostomme on aktiivinen, aivojen ns. ”viisas osa" sulkeutuu. Kaikki energia keskittyy selviytymiseen. Tällöin ihmisyyden korkeammat asiat, kuten yhteyden luominen, itsen kohtaaminen, rakkaus ja luovuus käyvät mahdottomaksi. 

Valmiustilassa emme voi olla avoimia ja vastaanottavaisia. Turva puuttuu.

Nautinto sytyttää eloon

Kun sen sijaan nautimme jostain aidosti, kehomme rentoutuu. Parasympaattinen hermosto aktivoituu ja palaamme turvan tilaan. Tässä tilassa aivojen eri osat voivat toimia yhdessä. Voimme kohdata itsemme lempeästi mutta rohkeasti, luoda yhteyttä, rakastaa. Vastustus vähenee, uteliaisuus herää.

Turva on siksi kaiken sisäisen kasvun edellytys. Ilman turvan kokemusta on mahdotonta olla rehellinen itselle tai laskeutua todelliseen syvyyteen.

Nautinto ei siis ole este todelliselle sisäiselle kasvulle - se itse asiassa luo sille edellytykset. 

Siksi onkin tärkeää löytää sisäisen kasvun tueksi työkaluja, joista aidosti nauttii. Eikä vain lopputuloksesta, vaan myös itse tekemisestä. 

Musiikki: Nautinnon ja syvyyden luonnollinen yhdistäjä

Ääni ja musiikki ovat tässä ainutlaatuisia keinoja: ne yhdistävät nautinnon ja syvän muutoksen hyvin luonnollisella tavalla. Me nautimme musiikista luonnostaan - se on ihmislajin universaali kieli, joka puhuttelee suoraan sydäntä. Laulaminen sytyttää sydämen ilon, eikä sitä oikein edes voi tehdä puristaen ja pakottaen. 

Neurotieteelliset tutkimukset paljastavat, että musiikki aktivoi laajoja aivoverkostoja samanaikaisesti. Se stimuloi sekä mielihyväkeskuksia että niitä alueita, jotka vastaavat muistista, tunteista ja sosiaalisesta yhteydestä. Oman äänen tuottaminen vielä syventää tätä kokemusta. Laulaminen on intensiivisen kehollinen kokemus, joka paitsi rentouttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä, vapauttaa kehoon dopamiinia, endorfiineja ja oksitosiinia - kehon omia mielihyvähormoneja, biokemiallisia nautinnon tuottajia. Aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu samalla tavalla kuin rakkaudessa, hyvässä ruoassa tai merkityksellisessä yhteydessä toiseen ihmiseen.

Kun laulat musiikkia, josta nautit, kehosi saa viestin: "Kaikki on hyvin. On turvallista avautua.”

Äänenkäytön avulla tämä avautuminen on poikkeuksellisen syvää. Äänesi on sielusi kieli - suorin yhteys todelliseen itseesi. Se kuljettaa sinut mielen rajojen yli ja avaa väylän niihin osiin itsestäsi, joihin pelkkä ajattelu ei yllä. Kun nouset äänesi siivin korkeammalle taajuudelle, näet selkeämmin kaiken sen minkä olet itseltäsi ja maailmalta pitänyt piilossa.

Laulaminen ja siitä nauttiminen ei siis ole turhaa “hauskanpitoa". Se on mitä syväluotaavin tie kotiin itseen.

Lupa lopettaa puristaminen

Entä jos siis antaisit itsellesi luvan siihen, että henkinen matka saa tuntua myös hyvältä. Että kasvu saa tapahtua myös ilossa eikä vain tuskassa. Että voit valita tueksesi menetelmät, joista aidosti nautit.

Koska miksi valitsisit vaikean tien, jos on olemassa helpompi? Miksi pakottautuisit harjoituksiin jotka tuntuvat raskailta, jos voit löytää tapoja jotka tuottavat nautintoa ja samanaikaisesti vievät syvään yhteyteen itsesi kanssa?

Tämä ei tarkoita pinnallisuutta eikä haasteiden ohittamista. Se tarkoittaa viisautta lähestyä itseä ja omaa polkua tavalla joka toimii, niin että työskentelet itsesi puolella, et itseäsi vastaan.

Elämä on kuitenkin tarkoitettu elettäväksi, ei kärsittäväksi. Ja ilo on mitä korkeinta värähtelyä, sitä mitä maailma kipeästi nyt juuri kaipaa!

Valmis kokeilemaan, miltä tuntuu kun henkinen kasvu tapahtuu ilon kautta? Sacred Sound & Song Circle on verkkoyhteisö niille, jotka haluavat kulkea musiikin tietä kohti kotia. Pyhien laulujen äärellä voit kokea, miltä tuntuu kun ilo ja transformaatio kulkevat käsi kädessä.